112, johtajaksi nainen!?

Juoni

Ludovic Roubaudin kirja 112: palomiesromaani kertoo Pariisilaisen Vieux-Colombierin paloaseman arjesta ja sen muutoksista, kun miehiseen työyhteisöön nimitetään kapteeniksi nainen. Kirjan kertojana toimii yksi aseman palomiehistä, nuori asepalvelustaan suorittava Körri. Suurimman osan kirjassa saa kuitenkin mahtaileva ja sovinistinen kuski Malavoie, jonka on vaikea hyväksyä naista johtajakseen.

Kirja alkaa rujolla kuvauksella onnettomuustilanteesta jota palomiehet lähtevät raivaamaan. Roubaudi haluaa selvästi heti herätellä lukijan palomiesten arkeen ja järkyttää irronneiden ruumiinosien ja palomiesten välinpitämättömyyden kuvailulla. He ovat tottuneet hoitamaan tilanteita, jotka muut kiertävät kaukaa.

Miehiä odottaa kuitenkin itseäänkin shokki, kun heidän kapteeninsa ilmoittaa vaihtavansa asemaa, ja että Vieux-Colombierin kasarmi on valittu pilottikokeeseen, jossa pyritään lisäämään naisten määrää Ranskan armeijassa.

Malavoie oli suunniltaan ja kailotti kovaan ääneen. Hän säesti puhettaan suurilla painokkailla kädenliikkeillä.
  ”Nainen kapteenina, ei perkele. Mikä vitsi. Seuraavaksi siirrytään varmaan poljettaviin paloautoihin!”

Koko kirja onkin tästä tapahtumasta juontava kasvukertomus, jossa osa aseman väestä ryhtyy muutosvastarintaan Malavoien johdolla. Körri ystävineen saa kuitenkin muutaman mutkan kautta miehen ymmärtämään, ettei naiskapteeni ole aseman loppu.

Johtajuus

Kirjan kapteeni on rauhallinen johtaja, joka joutuu astumaan erittäin seksistiseen työyhteisöön ensimmäisenä naisena, ja vielä johtavaan asemaan. Kun hän tekee työt aloittaessaan tupatarkastukset ja juoksuttaa miehiä harjoituksissa, on hän Malavoien ja muiden kuskien mielestä nalkuttava ämmä, joka yrittää pönkittää asemaansa pompottamalla miehiä. Kun edellinen kapteeni oli tehnyt vastaavaa, oli sitä pidetty vain oman paikkansa ottamisena. Kaikki kapteenin tekemiset käännetään negatiivisiksi ja peilataan hänen sukupuoleensa.

Kapteeni kuitenkin pysyy tyynenä ja vähä vähältä saa miehet puolelleen kun hän pääsee käytännön työtehtäviin. Hän on jämäkkä ja tyyni kaaosmaisissa tilanteissa, ja organisoi palomiehet toimimaan saumattomassa yhteistyössä.

Kapteenin johtamistyyli ei varmasti ole perinteinen yritysmaailman ihannejohtaja. Täytyy ottaa huomioon kuitenkin, että kirja sijoittuu armeijan ylläpitämään paloasemaan, jossa on erittäin tarkka valtahierarkia. Kuitenkin yhdistäviäkin tekijötä on, sillä kapteeni on kirjassa hyvin esimerkillinen ja osoittaa myös empatiakykyä kirjassa. Kun Malavoie niskoittelee ja kyseenalaistaa kapteenin käskyt, ei hän erota miestä työstään kun kuulee, että tällä on ollut vaikeuksia perhe-elämässään. Kirjassa myös kuvataan hänen uskomattomasta kyvystään käsitellä ihmisiä ja organisoida tilanteita.

Hetkessä kapteeni oli passittanut töllistelijät koteihinsa, lähettänyt minut vessaan tarkistamaan oliko kadonnut käärme yhä siellä, ja kun palasin tyhjin käsin, hälyttänyt paikalle kynoteknisen ryhmän (eläinten käsittelyyn erikoistuneen prikaatin yksikön).
Sitten kapteeni lähetti kersantin juipin kotiin varmistamaan, että muut käärmeet olivat tallella ja terraariot normien mukaiset. Sillä välin hän hoiteli hysteerisen naisen.
Olimme ällistyneitä. Ääntään korottamatta nainen oli selvittänyt sotkun alta aikayksikön. Vaikea myöntää, mutta kapteeni oli näyttänyt kyntensä.

Loppujenlopuksi kapteeni kuitenkin erotetaan tehtävästään, kun eräs sammutuskeikka ei pääty parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Palomiesten mielissä kapteeni raivasi kuitenkin paikkansa johtajana ja kaatoi sukupuolien väliset ennakkoluulot.

Lukukokemus

Kirja oli pienen alkukangertelun jälkeen mielenkiintoinen lukukokemus. Kieli on melko kevyttä, vaikka aihe on välillä vakavakin. Suomennos ei ole sujuvin mahdollinen, mutta kun kieleen tottui, luki kirjan nopeasti.

Kirjan henkilöihin samaistui helposti näin naisenakin, joten kirjoittaja oli saanut henkilöhahmot rakennettua hyvin elävästi. Romaanin loppu jäi hieman avonaiseksi, mikä herätti ajatuksia.

Johtamisviestinnän näkökulmasta kirja oli hyvä herättelijä ennakkoluulojen kyseenalaistamiseen. Kyvykkyys tehtäviin ei riipu sukupuolesta tai muista sen kaltaisista seikoista, ja kaikille tulee antaa mahdollisuus todistaa pätevyytensä.

Lähteet:
Roubaudi, L. 2004. 112: Palomiesromaani. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Aerila, J. 2013. Henkilöstöjohtaminen. Luento Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketoiminnan yksikössä 18.3.2013.

Veera Virtanen & Sini Salo