Luin Barbro Dahlbom-Hallin teoksen Mies naisten johtajana. Teoksessa esiteltiin niitä erityistarpeita ja ehtoja, joita naiset asettavat johtajuudelle. Kirja oli tarkoitettu pääasiallisesti miehille, joilla on naisia alaisinaan. Naisjoukkueurheilijana ja miesten valmennettavana halusin tutustua siihen, millä tavalla miehet yleensä johtavat naisia ja millä tavalla he voisivat kehittää toimintaansa. Teosta lukiessa tarkastelin hyvän miesjohtajan ominaisuuksia naisten keskuudessa. Vertailin miesjohtajien ominaisuuksia omiin kokemuksiini urheilun parista, missä olen miesten valmennettavana.
Mitä naiset odottavat johtajiltaan?
Naiset yleisesti haluavat johtajia, jotka tiedostavat vastuunsa alaistensa johtamisesta urallaan eteenpäin. Naisille ei yleensä anneta tilaisuutta edetä urallaan ja naiset myös yleisesti alistuvat tähän kohtaloon. Miesjohtajien tulee tiedostaa, että naisten johtaminen on erilaista kuin miesten. Välillä omalla urheilu-urallaan huomaa, että miehet pyrkivät valmentamaan naisia samoilla keinoilla kuin miehiä eikä tämänkaltainen kova ja etäinen tapa ole välttämättä se parhain mahdollinen..
Naiset haluavat johtajakseen vahvan, esimerkillisen ja kypsän miehen, joka on rohkea, empaattinen sekä antaa suoraa palautetta ja ottaa vastuuta toiminnastaan. Miesvalmentajat saattavat ajoittain ajautua tilanteeseen, jossa naisten johtajina onkin kaksi poikaa eikä miestä. Tässä tilanteessa naisten tehtävänä on vain huolehtia ”poikien” hyvinvoinnista ja toimeen tulemisesta, mikä ei edistä urakehitystä laisinkaan.
Älä kuvittele, että olet jotain, mitä et ole.
Teoksessa sanottiin hienosti, että miesjohtajan tulee uskaltaa olla jotakin kuvittelematta että on jotakin. Tämä kuvasi mielestäni todella hyvin sitä, mitä pahimmassa tapauksessa miesjohtajille voi käydä. He kuvittelevat olevansa maailmanluokan alfauroksia ja saavat toiminnallaan jokaisen naisen alistumaan kohtaloonsa. Tällainen harhaluulo vain alentaa miehen uskottavuutta naisten silmissä.
Kun naista johdetaan hyvin, tulee hänestä työlleen koko sydämestä omistautuva alainen, joka haluaa tehdä työnsä hyvin. Kun naiset kokevat että heihin panostetaan, ovat he valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen hommat hoidettua. Tämän seurauksena toiminnasta tulee erittäin kannattavaa! Joukkueurheilussa tämä näkyy joukkona naisia, jotka elävät tunteella joka hetkessä ja luottavat jokaiseen joukkuetoveriinsa. Menestyminen on yleensä silloin taattu.
Mitä kirja minulle antoi?
Kirjasta löytyi ajoittain samankaltaisuuksia joukkueurheiluun. Miesjohtajan tulisi tiedostaa vastuu naisen kehittämisestä ja antaa tietoisesti tilaisuus naiselle kehittyä urallaan. Jos mies vain sanelee, mitä täytyy tehdä, ei nainen tule kehittymään uralla ollenkaan. Urheilussa naiselle tulisi antaa enemmän aikaa ja vapauksia omatoimiseen harjoitteluun ja itsensä toteutukseen kuitenkin tarkkaillen että toiminta on kehittymiselle suosiollista.
Teos oli erittäin helppolukuinen ja tekstin sisältä löytyneet kuvat ja kuviot selvensivät ymmärrystä entisestään. Teoksessa mainittuja hyvän johtajan ominaisuuksia pystyi yllättävän hyvin suhteuttamaan omaan urheilu-uraan ja siinä esiintyviin johtajiin. Joukkueurheilu on siis samankaltaista kuin yrityksen johtaminen. Tämä teos antoi minulle paljon pohdittavaa siihen, kuinka pystyisin kehittämään miesvalmentajiani nyt ja tulevaisuudessa. Ensin pitäisi saada taottua heidän päähänsä että me kaikesta huolimatta olemme joukko naisia, joita ei aina voi eikä tulekaan ymmärtää… :)
Aerila, J. 2013. Henkilöstöjohtaminen. Luento Yritysviestintä-kurssilla 22.3.2013.
Aerila, J. 2013. Henkilöstöjohtaminen. Luento Yritysviestintä-kurssilla 22.3.2013.
Dahlbom-Hall, B. 2002. Mies naisten johtajana. Helsinki: Yliopistopaino.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti