Kultahatussa hänen tähtensä

F. Scott Fitzgeraldin 1920-luvulle ja New Yorkin liepeille sijoittuva klassikkoromaani Kultahattu kertoo yhden miehen kohtalokkaasta unelmasta. Kirjan päähenkilö Jay Gatsby oli lähtöisin köyhästä perheestä Keskilännestä. Armeijasta päästessään hänellä oli vain univormu ja palveluksesta saadut kunniamerkit, muuta omaisuutta hänellä ei ollut. Sattumalta Gatsby törmäsi tällöin rikkaaseen liikemies Meyer Wolfsheimiin, joka kiinnitti huomiota nälkäisen näköiseen, mutta fiksun oloiseen nuoreen mieheen. Wolfsheim ymmärsi, että Gatsbyssa voisi olla potentiaalia päästä hyvinkin pitkälle. Gatsby teki palveluksia Wolfsheimille, päästen näin kiinni rikkauksiin.

Rikkaudet eivät tuoneet Gatsbylle hänen haluamaansa täydellistä onnellisuutta, sillä hänen sydämensä kaipasi suurta rakkauttaan, Daisya, jonka hän oli tavannut ennen armeijaan menoaan. Daisy ei ollut jaksanut odottaa Jay Gatsbya, vaan avioitui Tom Buchanan kanssa. Gatsby ei aluksi tätä tiennyt, vaan alkoi rakentaa elämäänsä päästäkseen lähelle Daisya. Gatsby hankki itselleen muun muassa suuren ja hulppean huvilan läheltä Daisyn kotia.

Jay Gatsbylla oli tapana järjestää huvilallaan suuria juhlia saadakseen mainetta seurapiireissä ja sitä kautta Daisyn huomiota, sillä hän toivoi rikkaalla ja näyttävällä elämällään olevan vaikutusta Daisyyn.

Gatsby sai toiminnallaan kiinnitettyä Daisyn huomion itseensä, jolloin he molemmat olivat halukkaita yrittämään yhteiseloa uudelleen, sillä Daisy oli ehtinyt jo pettyä omaan aviomieheensä Tomiin hänen salasuhteensa takia. Daisylle tuli kuitenkin yllätyksenä kyseenalaiset keinot, joita Gatsby mahdollisesti oli käyttänyt saadakseen kokoon rikkautensa. Daisy pettyi siihen, ettei Gatsbykaan ollut hänen odottamallaan tavalla kunniallinen.

Gatsbyn ja Daisyn mahdoton rakkaus kariutuu lopulta väistämättömään tragediaan, Daisyn ajaessa tahattomasti, poissa tolaltaan ollessaan Tomin salarakkaan yli. Tomin salarakkaan, Myrtle Wilsonin,  aviomies oli tunnistanut Gatsbyn auton yliajopaikalla ja oletti näin Gatsbyn olevan syyllinen tapahtuneeseen. Herra Wilson halusi kostaa ja ampui Gatsbyn hänen omaan uima-altaaseensa. Gatsby kuoli erittäin varakkaana, mutta yksinäisenä ja onnettomana ilman kaipaamaansa rakkautta ja todellisia ystäviä. Edes Gatsbya aiemmin auttanut liikemies Wolfsheim ei osallistunut hänen hautajaisiinsa, sillä Wolfsheimin mielestä ystäviä voi olla vain eläessään.

Tässä kirjassa esiintyi tavallaan kolme erilaista johtajahahmoa; päähenkilö, Jay Gatsby, Gatsbyn tarinaa kertonut ja hänen toimintaansa ohjannut Nick Carraway sekä Daisyn vaikutusvaltainen ja muita hallinnoimaan pyrkinyt aviomies Tom Buchana. Valitsimme esiteltäväksi johtajahahmoksi Jay Gatsbyn, sillä kaikki kirjan tapahtumat pyörivät eniten hänen ympärillään. Gatsbylla oli taipumus vaikuttaa ihmisiin manipuloivalla käyttäytymisellä. Gatsby pääsi päämääriinsä ymmärtämällä mitä toinen ihminen tarvitsi ja täyttämällä näitä tarpeita. Gatsby kohteli muita ihmisiä alaisinaan ja siksi valitsimme käsiteltäväksi aihealueeksi alaisviestinnän.

Gatsby sai kuviteltua vallantunnetta järjestämällä mahtailevia seurapiirijuhlia. Monissa asioissa hän pääsi eteenpäin komeilevalla olemuksellaan. Lisäksi hän kuvitteli olevansa korvaamaton, sillä hän ajatteli, ettei Daisykaan olisi voinut häntä unohtaa. Gatsby ei ollut kuitenkaan osannut ottaa huomioon vallitsevaa kilpailutilannetta Daisyn aviomiehen, Tomin, kanssa. Muuten Gatsbylla oli selvä toimintastrategia, sillä hän tiesi omat tavoitteensa ja ymmärsi ympäristön merkityksen toiminnassaan. Gatsby pystyi sitouttamaan muut ihmiset omaan toimintaansa tehokkaalla palkitsemissuunnitelmalla, sillä hän tiesi millainen vaikutus esimerkiksi hänen järjestämillään juhlilla oli muihin ihmisiin. Gatsbya pidettiin kuitenkin etäisenä, eikä häneen haluttu ottaa lähempää kontaktia edes hänen järjestämissään juhlissa.

Siis kulje kultahatussa jos täytyy hänen tähtensä;
hän siihen ihastuu jos hyppäät hänen nähtensä,
ja hyppää, hyppää korkealle, kunnes huutaa hän:
”Rakas, kultahattu, mä sinut tahdon,
korkeimmalle pääsethän!”

Thomas Parke D’Invilliers

Arvio teoksesta:

Luettuamme tämän romaanin, huomasimme sen olevan opettavainen johtajuuden kannalta. Johtajalla tulisi olla oikeaa johtamisen taitoa, pelkkä vallan tunne ei riitä. Alaisten palkitseminen on tärkeä asia, mutta ympärillä olevia ihmisiä tulisi motivoida niin, että asioiden tekeminen tuntuisi heistä mielekkäältä ja kehittämisen arvoiselta. Johtajan ympärillä olevat ihmiset eivät arvosta häntä, mikäli he kokevat itseään käytettävän hyväksi.

Kultahattu oli lukemisen arvoinen kirja. Teos parantui loppuaan kohden ja koimme sen rentouttavana lukukokemuksena. Mielenkiinnolla aiomme mennä katsomaan teoksen pohjalta tehdyn elokuvan, joka tulee ensi-iltaan toukokuussa.

Lähteet:

Fitzgerald, F. S. 2004. Kultahattu. Tanska, Viborg: Otava

Kauhanen, J. 2010. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. 10. painos. Helsinki: WSOY

Viitala, R. 2009. Henkilöstöjohtaminen strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita

~Taina Lahti ja Alisa Lehtinen~